Kirjoittajien yleisin ongelma

 
 
 
 

Tiedätkö, mikä on kirjoittajien yleisin ongelma?

Mikä on tyypillisin vastaus, kun kysytään, mitkä asiat estävät ja hidastavat kirjoittamista?

Onko se pula aiheista ja ideoista?

Pelko, epävarmuus ja suorituspaineet?

Kielen ja ilmaisun vaikeudet?

Nekin voivat vaivata, kyllä. Mutta mikään niistä ei ole yleisin ongelma.

Taannoin kysyin Instagram-seuraajiltani, mitkä asiat heitä stressaavat kirjoittamisessa eniten. Heidänkin top ykkösensä oli se sama tuttu kuin niin monilla muilla.

Yleisin kirjoittamisen este ja hidaste ei yllättävää kyllä liity mitenkään kirjoittamiseen. Se on jotain niinkin arkista ja banaalia kuin ajan puute.

Näin seuraajani vastasivat:

 
 
 

Olen kirjoittaja itsekin, joten kirjoittajan ongelmat ovat tuttuja myös minulle.

Valmistuttuani yliopistosta vuonna 1998 olin tilanteessa, jossa minun oli aika ottaa seuraava ratkaiseva askel. Totesin, että hetkeni kirjoittajana oli tullut – nyt tai ei koskaan. Vihdoin minulla oli tilaisuus omistautua romaanikäsikirjoitukselle, jota olin aloitellut jo lukioaikana ja naputellut opintojen lomassa rivin silloin, toisen tällöin. Nyt päätin panostaa siihen kaikkeni. Päätin näyttää, että minusta olisi siihen. Enpä ainakaan joutuisi jälkeenpäin harmittelemaan, etten ollut yrittänyt tosissani.

Otin uhkarohkean loikan, heittäydyin tyhjän päälle ja panin kaiken yhden kortin varaan. En alkanut hakea töitä, niin kuin vastavalmistuneen olisi kuulunut, vaan sulkeuduin kammiooni.

Vihdoinkin minulla oli aikaa kirjoittaa!

Miten kävi?

 

 
 
 

Tyhjä ruutu tuijotti takaisin ja kursori vilkkui vaativasti.

”No niin, antaa tulla! Nyt on näytön paikka.”

”Et kai tosissasi väitä, että jätit kaiken muun tämän takia? Tälläkö sinä muka aiot itsesi elättää? Ethän edes saa mitään aikaan!”

”Missä se maailmanluokan mestariteos viipyy? Tao niitä näppäimiä niin kuin olisi jo!”

Menin täysin lukkoon.

Ongelmani ei ollut enää ajan puute. Minulla oli liikaa aikaa. Ja olin liian yksin.

Jälkeenpäin en ihmettele ollenkaan, että kirjoittamiseni tyrehtyi. Mikään tai kukaan ei ollut ohjaamassa ja tukemassa minua eteenpäin, antamassa virikkeitä ja sytykkeitä, asettamassa raameja. Kun aikaa oli loputtomasti, se venyi muodottomaksi möykyksi, josta en saanut otetta. Paineet kasvoivat mittaamattomiin mittasuhteisiin.

Totesin, että kirjoittaminen ei tainnut sittenkään olla minun juttuni. Suljin käsikirjoitustiedoston vähin äänin ja aloin hakea töitä.

 

Kirjoittamisen palo ei kuitenkaan jättänyt minua rauhaan.

Pian olin jälleen vanhassa tutussa tilanteessa: oli halu kirjoittaa, mutta ei aikaa.

Lopulta hankkiuduin viikonloppu- ja kesäkursseille. Pääsin vuoden mittaiselle mestarikurssillekin. Sain tehtäviä ja aikatauluja, jotka antoivat tekemiselleni suunnan ja päämäärän. Rajaton romaanimöykky pilkkoutui sopivan kokoisiksi paloiksi, joita pystyin käsittelemään. Opin keinoja ohjata omaa kirjoittamistani. Samalla sain välineitä työhöni kustannustoimittajana.

Nyt romaanikäsikirjoitukseni on valmis, mutta yhä pöytälaatikossa. Sen sijaan esikoistietokirjani Suoraan sydämeen julkaistiin toukokuussa 2022, eikä se jäänyt ainokaiseksi.

Olen oppinut kirjoittamaan – paitsi luovassa ja teknisessä mielessä, myös käytännössä. Olen omaksunut työmenetelmiä, joiden avulla pääsen kirjoittamisen esteiden yli. Enää sen paremmin ajan puute kuin loputon aikakaan ei muodostu ongelmaksi. Osaan myös vaientaa kiukkuisen kursorin äänen.

 

Miten sinä voisit ylittää kirjoittamisen esteet?

Miten saisit raivattua raon sanoillesi, jotka pyrkivät syntymään paperille?

Miten pääsisit käsiksi kaikkiin niihin kuviin, tarinoihin ja ideoihin, jotka lymyilevät jossain pinnan alla, odottaen vain vuoroaan?

Miten saisit järjestettyä aikaa luovuudellesi?

 

 
 
 

Kirjoittamisen prosessi on mielestäni loputtoman kiehtova yhdistelmä tiedostamattoman ja tietoisen mielen toimintaa.

Työssäni kirjoittamisen ohjaajana minulla on mahdollisuus tukea näitä molempia puolia.

Kehittämäni Sanasukellus-harjoitukset keskittyvät luovuuden ja alitajunnan ruokkimiseen. Näissä puhuttuun ohjaukseen perustuvissa harjoituksissa vien sinut mielikuvamatkoille erilaisiin tilanteisiin, ympäristöihin, tunnelmiin ja tunnetiloihin. Sinun tehtäväsi on rentoutua ja kuunnella. Voit eläytyä tekeillä olevan tekstisi maailmaan tai luoda uusia maailmoja.

Kun mielesi ja kielesi saavat virikkeitä, huomaat, että sen jälkeen tekstiä alkaa syntyä kuin itsestään.

Olet sukeltanut luovuuden virtaan.

 
 
 

Olen tehnyt Sanasukellus-harjoituksia sekä äänitteinä että videoina.

Äänitteet löydät verkkokaupastani ja videot sekä Facebook-sivultani että YouTube-kanavaltani.

Uusin lanseeraamani harjoitusmuoto on Zoomissa kokoontuva Sanasukeltajat-ryhmä.

Ryhmävalmennuksessa on joitain etuja verrattuna itsenäiseen harjoitteluun. Kun kello lyö ja harjoitus alkaa, ylität kirjoittamisen esteet, olivatpa ne mitä tahansa. Neljässä illassa sanojen sukeltamisesta tulee tapa, joka tukee, syventää ja rikastaa kirjoittamistasi. Kaiken kruunaa kokemusten ja ajatusten jakaminen toisten kirjoittajien kanssa. Et ole enää yksin.

Aikaakaan ei tarvita kuin tunti.

Kiinnostuitko?

Liity sähköpostilistalleni alla olevasta painikkeesta, niin saat tiedon, kun seuraava ryhmä alkaa.

Tervetuloa sukeltamaan kanssani, hetki ja sana kerrallaan!


Haluatko tiedon seuraavasta Sanasukeltajat-ryhmästä ja muista kursseistani? Tervetuloa sähköpostilistalleni!


Stella VuomaComment